Marja Björk: Mustalaisäidin kehtolaulu.
Like Kustannus Oy. 2014. 273 sivua.
Mustalaisäidin kehtolaulu kertoo erään romaniperheen tarinan. Kirjassa seurataan erityisesti perheen vanhimman tyttären Maritan lapsuutta, nuoruutta ja aikuisuutta.
Kirjassa otetaan usein puheeksi se, miten vaikeaa romanien on kouluttautua tai työllistyä. Iso osa muusta väestöstä luulee edelleen, että kaikki romanit ovat varkaita ja vain yhteiskunnan elättejä. Vaikka joku varastaakin, se ei sitä tarkoita, että kaikki romanit olisivat sellaisia.
Kirjassa myöskin kerrotaan siitä, miten romanikulttuurissa perinteet ovat tärkeitä. Vanhat tavat elävät tiukassa. Esimerkiksi, naisten oletetaan jäävän kotiin, pitävän huolta lapsista ja kodin putipuhtaana. Osa naisista haluaa kouluttautua, tehdä uraa ja menestyä elämässä, kodin ulkopuolella. Sitä eivät osa perheen miehistä hyväksy, tai ymmärrä. Osa miehistä käytti myös väkivaltaa vaimojaan kohtaan, vaikka itse menivät ja tulivat miten halusivat. Nainen hankki ruokarahat, mies isommat.
Vaatteet. Naisten mekot ja paidat ovat kauniita, koristeellisia. Metreittäin käytetään kangasta. Nuori naisromani saa tietyssä iässä päättää, pukeeko hameen päällensä. Iso osa ottaa hameen kantaakseen, osa jättää ottamatta ja pukeutuukin valkolaisten vaatteisiin. Hame on selvä merkki siitä, kuka olet, mistä olet ja millainen olet.
"Kaikki jotka ottavat hameet, kuolevat niiden alle."
Kirja oli mielenkiintoinen luettava. Lyhyeksi taas jäi minusta.
Olisin kaivannut lisää "nippelitietoja" romanien elämästä, vaatteista ja siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Niistäkin asioista pyörii kaikenlaisia huhuja ja tarinoita. Pitää etsiä lisää kirjallisuutta romanien elämästä.
Olen monesti ihaillut naisten vaatteita. Isoja hameita, kauniita paitoja. Pitkiä hiuksia kampauksineen ja korkeita piikkikorkoja, joilla sipsutellaan talvellakin.
Kouluarvosana: 9.
