Marja Björk: Mustalaisäidin kehtolaulu

Marja Björk: Mustalaisäidin kehtolaulu.

Like Kustannus Oy. 2014. 273 sivua.

Mustalaisäidin kehtolaulu kertoo erään romaniperheen tarinan. Kirjassa seurataan erityisesti perheen vanhimman tyttären Maritan lapsuutta, nuoruutta ja aikuisuutta. 

Kirjassa otetaan usein puheeksi se, miten vaikeaa romanien on kouluttautua tai työllistyä. Iso osa muusta väestöstä luulee edelleen, että kaikki romanit ovat varkaita ja vain yhteiskunnan elättejä. Vaikka joku varastaakin, se ei sitä tarkoita, että kaikki romanit olisivat sellaisia.

Kirjassa myöskin kerrotaan siitä, miten romanikulttuurissa perinteet ovat tärkeitä. Vanhat tavat elävät tiukassa. Esimerkiksi, naisten oletetaan jäävän kotiin, pitävän huolta lapsista ja kodin putipuhtaana. Osa naisista haluaa kouluttautua, tehdä uraa ja menestyä elämässä, kodin ulkopuolella. Sitä eivät osa perheen miehistä hyväksy, tai ymmärrä. Osa miehistä käytti myös väkivaltaa vaimojaan kohtaan, vaikka itse menivät ja tulivat miten halusivat. Nainen hankki ruokarahat, mies isommat.

Vaatteet. Naisten mekot ja paidat ovat kauniita, koristeellisia. Metreittäin käytetään kangasta. Nuori naisromani saa tietyssä iässä päättää, pukeeko hameen päällensä. Iso osa ottaa hameen kantaakseen, osa jättää ottamatta ja pukeutuukin valkolaisten vaatteisiin. Hame on selvä merkki siitä, kuka olet, mistä olet ja millainen olet. 

"Kaikki jotka ottavat hameet, kuolevat niiden alle."

Kirja oli mielenkiintoinen luettava. Lyhyeksi taas jäi minusta. 

Olisin kaivannut lisää "nippelitietoja" romanien elämästä, vaatteista ja siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Niistäkin asioista pyörii kaikenlaisia huhuja ja tarinoita. Pitää etsiä lisää kirjallisuutta romanien elämästä. 

Olen monesti ihaillut naisten vaatteita. Isoja hameita, kauniita paitoja. Pitkiä hiuksia kampauksineen ja korkeita piikkikorkoja, joilla sipsutellaan talvellakin.

Kouluarvosana: 9.

Dieter Hermann Schmitz: Kun sanat ei kiitä. Suomalaisinta sanaa etsimässä

Dieter Hermann Schmitz: Kun sanat ei kiitä.
- Suomalaisinta sanaa etsimässä.

Atena Kustannus Oy. 2017. 303 sivua.

Suomentanut Heli Naski.

Hermann ja hänen touhunsa. Loistavaa viihdettä. Hermann onkin tuttu henkilö jo edellisestä kirjastaan Täällä pohjoisnavan alla. 

Hermann työskentelee Tampereen yliopistolla saksankielen lehtorina. Kirja liittyy melko paljonkin Hermannin työhön, koska hän alkaa etsimään työryhmänsä kanssa suomalaisinta sanaa. Santsikuppi? Sauna? Mämmi?

Tietysti tässäkin kirjassa on tavoitelista. Hermann päättää kirjan alussa kolme tavoitetta, jotka pitää saada toteutettua. Pitää löytää suomalaisin sana, mutta sen lisäksi Hermann lupaa myös: 

• tehdä vaimonsa yhtä onnelliseksi kuin hääpäivänä kauan sitten 

• olla aikuistuvalle tyttärelleen ja lapsekkaalle pojalleen maailman paras isä 

• saada vaateliaan kattinsa kuriin. 


Hermannin touhuja lukiessa ei voi olla nauramatta. Luin illalla, kun mieheni jo nukkui. Piti nauraa hiljaa ääneen, etten olisi herättänyt miestäni naurullani. Kirja oli täyskymppi!

Tämä oli ensimmäinen kirja, jonka luen tältä kirjailijalta. Seuraavaksi hain kirjastosta aikaisemman kirjan ja nyt jään odottelemaan, jos Hermann julkaisisi uusia kirjoja. Ole kiltti, tee se!

Kouluarvosana: 10.

Marja Björk: Poika

Marja Björk: Poika.

Like Kustannus Oy. 2013. 215 sivua.

Marion, eli Makke syntyi tytöksi, mutta tuntee itsensä pojaksi. 

Kirjassa seurataan Maken elämää noin kaksivuotiaasta aina aikuisuuteen saakka. Kirjassa käydään läpi Maken kasvukivut erilaisuudesta, naisesta mieheksi kasvamisesta ja myös äidin ja pojan välisestä suhteesta. Joskus tuntuu että äiti ymmärtää Makkea täysin, mutta joskus äiti yrittää kasvattaa poikaa kuin tytärtään. 

Ennen kaikkea kirja on viesti, että kaikesta voi selviytyä voittajana.

Kirja avasi silmiä ja muutti käsitystä transsukupuolisuudesta. Aihe, josta puhutaan vielä aika vähän, mutta jota kuitenkin yritetään tuoda esiin koko ajan enemmän.

Kirja oli melko lyhyt, nopea lukea. Luin muutamassa illassa ja olisin mielelläni lukenut lisää. Taidan ottaa kirjastosta muutkin Marjan kirjat lukulistalle.

"Äiti oli tajunnut, mikä minä olin. Minä en olisi tajunnut vielä silloinkaan."

Kouluarvosana: 9.

Hermann Schmitz: Täällä Pohjoisnavan alla. Matkani saunankestäväksi suomalaiseksi

Hermann Schmitz: Täällä pohjoisnavan alla. - Matkani saunankestäväksi suomalaiseksi.

Atena. 2013. 305 sivua. 

Suomentanut ja toimittanut Heli Naski.

Kirjailija itse kertoo omasta elämästään ja kokemuksistaan kyseisessä kirjassa. Päähenkilönä on siis Hermann itse ja hänen perheensä.

Hermann on muuttanut Saksasta Suomeen vuosia sitten. 

Nyt hän on päättänyt tulla niin suomalaiseksi, kuin suomalaiseksi voi tulla. Tämän tehtävän täyttämiseen, Hermann laatii 7 kohdan listan, joka pitää olla tehtynä vuoden loppuun mennessä.

• Syö joka torstai hernekeittoa! Odota sitä kieli pitkällä jo keskiviikkona.
• Juo perjantaina pullo viinaa.
• Opettele tanssimaan suomalaista tangoa. Askelten hallitseminen ei riitä, tunne musiikki jäsenissäsi ja sydämessäsi. Käy kesällä lavatansseissa.
• Tee laivaristeily. Laula karaokea, tanssi ja vietä muutenkin iltaa perinteisin menoin. Nauti risteilymeiningistä!
• Osallistu hirvestykseen tai aja Lapissa koiravaljakolla.
• Kiroile ja näe unia suomeksi.
• Ano Suomen kansalaisuutta.

Hermannilla on aikaa siis yksi vuosi. Saako Hermann itsestään supisuomalaisen?

Kirja oli rentoa ja mukavaa luettavaa. Etenkin se oli mieluisaa, kun kirjan minähenkilö oli kirjailija itse. Tosikertomus oikeasta elämästä. Hermann kuvailee suomalaisia hyvinkin osuvasti, laittoi hymyilyttämään lukiessa, kun kuvaukset osui ja upposi.

"Ja ennen kaikkea: ennen hirveen törmäämistä kirosin suomeksi spontaanisti, tahattomasti ja sydämeni pohjasta."

Kouluarvosana: 10

Lukulampun Alla, mikä ja kuka?

Heippa hei!

Olen Jenni ja kirjoitan tätä pientä kirjablogia nimeltä Lukulampun Alla. Asun Rovaniemellä, kissan ja aviomiehen kanssa. Täytän kesäkuussa 30 vuotta ja olen lukenut kirjoja jo lähes 20 vuotta. 

Luen paljon kirjoja ihan vain omaksi ilokseni ja ajattelin, että voisi kokeilla tämmöistäkin tapaa jakaa lukemiani kirjoja. Joskus saatan päivittää Instagramin puolelle luetun kirjan, varsinkin jos kirja oli erityisen koskettava, erilainen tai se muuten vaan herätti ajatuksia. Haluan sitä sitten myös suositella muillekin. Olen jo pitkään kypsytellyt ajatusta kirjablogista ja rakkaan harrastukseni jakamisesta.. Tässä se nyt on. 👋

Kirjoitan tätä omien mielipiteideni perusteella, omien töiden ja muiden kiireiden ohella. En välttämättä osaa tai ymmärrä kaikkia hienoja termejä, mutta mennään tällä eteenpäin ja katsotaan mihin tämä lähtee kehittymään. 😊

Lukemisiin, Jenni.

Jay Asher - Kolmetoista syytä

Jay Asher - Kolmetoista syytä.

Otava, 2014. 252 sivua. 
Suomentanut Annika Eräpuro.

Lukiolaistyttö tekee itsemurhan ja kirjassa selvitetään kasettinauhoja kuuntelemalla, miten ja ketkä ovat "osallisina" tytön raskaaseen ja lopulliseen päätökseen. Tarina on koskettava kertomus koulumaailman raakuudesta ja siitä, miten pienetkin asiat voivat tuntua suurilta.

Tästä kirjasta on tehty myös tv-sarja, ilmestyi maaliskuussa 2017 Netflixiin.

Katsoin sarjan itsekin ja tykkäsin.

Kirjaan en päässyt kovin hyvin kiinni, kuten tv-sarjaan. Olisi ehkä pitänyt koittaa lukea kirja ensin, mutta ennen tuon sarjan ilmestymistä, en ollut tietoinen koko kirjasta. Sarjan katsottuani ja hieman lisätietoja etsineenä, sain selville, että tämä sama on myös kirjana.

Lainasin kirjastosta kyseisen kirjan ja koitin lukea. Pääsin alle puolenvälin, kun luovutin ja aloin lukemaan muita kirjoja. 

Joskus kirjassa oli hankala erottaa nauhalta tuleva ääni ja päähenkilön omat ajatukset/sanomiset. Nauhalta tulevat äänet ovat kyllä kursivoituja, mutta lukija ei pysy siltikään perässä siitä, kuka puhuu milloinkin. Tuli tunne, että koko kirja on yhtä ja samaa lausetta.

Tarina itsessään on koskettava ja kyllä se jätti jonkinlaisia ajatuksia jälkeensä. Itse en kuitenkaan saanut kirjasta irti sitä, mitä etsin.

Kouluarvosana: 6.